Pihlajamäen hiidenkirnut

35. Suurempi hiidenkirnu	36. Pieni hiidenkirnu
Pihlajamäestä Rapakiventien varrelta löydettiin tietöiden yhteydessä vuonna 1993 kaksi hiidenkirnua, joista suuremman halkaisija on 6-7 metriä ja syvyys 8 metriä. Se on Helsingin suurin, mutta ei läheskään Suomen suurin, sillä ainakin Askolassa, Rovaniemen maalaiskunnassa ja Sallassa on paljon suurempia niin läpimitoiltaan kuin tilavuudeltaankin. Pihlajamäen suuremman hiidenkirnun vieressä on myös toinen pienempi hiidenkirnu. Helsingin ympäristökeskuksen julkaisussa Kallioperän ja maaperän arvokkaat luontokohteet Helsingissä (Antti Salla 2004) kerrotaan, että Pihlajamäen hiidenkirnut on ainutlaatuinen rauhoitettu luonnonmuistomerkki, jonka saavutettavuus on erinomainen. Sillä on luonnonsuojelullista, tieteellistä sekä opetuksellista arvoa. Ympäristötarkastaja Antti Sallan mukaan Pihlajamäen hiidenkirnujen merkittävyys tulee siitä, että ne ovat Suomen vanhimmat tunnetut hiidenkirnut. Niiden on arvioitu syntyneen viimeistä edeltävän jääkauden lopulla, jolloin iäksi on arvioitu vähintään 50 000 vuotta. Kallioperän ja maaperän arvokkaat luontokohteet Helsingissä –julkaisun painos on loppunut, mutta se on saatavissa Helsingin ympäristökeskuksen kotisivuilta osoitteesta www.hel.fi/ymk/julkaisut/julkaisut2004/julkaisu06_04.html. Itse asiassa julkaisusta käy ilmi, että Pihlajamäessä on vielä yksi muukin hiidenkirnu. Myös Pihlajistossa on hiidenkirnu. Pihlajamäen ja Pihlajiston rauhoitetut luonnonmuistomerkit sijaisevat lähellä kouluja. Kun vaahtera kasvaa Pihlajiston ala-asteen pihalla, niin hiidenkirnut sijaisevat lähellä Pihlajamäen ala-astetta ja Helsingin Uutta Yhteiskoulua.